Ajankohtaista Yhteydenotto/ juttuvinkki Yhteystiedot Tästä Kauppaympyrään
Lounaslautasen voi koota monella tavalla, mutta päälle juodaan aina kahvit
Uutiset, 19.10.2017 - 10:37, lukukerrat: 231

Julkaistu Kangasalan Sanomissa 18.10.2017/ Sari Eerolainen

Lisää kasviksia, kalaa ja vaaleaa lihaa. Vähemmän punaista lihaa, sokeria ja suolaa. Tämän on yleinen ohje, joka on nyt kirjattu myös valtakunnalliseen kouluruokasuositukseen.

Nuoret kulkevat kohti terveellisempiä valintoja, mutta millaisia lounassyöjiä me aikuiset olemme. Lounaskievarin Pia Kause, Wanhojen Autojen Vesa Helander ja Tilisanssin Riikka Jokinen kertovat.

Suoramalla sijaitsevassa Lounaskievarissa käy paljon työmiehiä, yritysten henkilökuntaa ja eläkeläisiä. Naisasiakkaiden määrä on lisääntynyt.

Keskustan Tilisanssin asiakaskuntaan kuuluvat muun muassa talon asukkaat, työssäkäyvät, eläkeläiset ja lapsi­perheet.

Kahvila Wanhat Autot palvelee Auto- ja tieliikenne­museo Mobilian tiloissa. Lounasruokailijoina on esimerkiksi talon omaa henkilökuntaa, kokousvieraita, eläkeläisiä, rakennus- ja kuljetusalan työn­tekijöi­tä. Viikonloppuisin lounaalla käy lapsi­perheitä.

Miten lounaslista rakennetaan, mitä asioita pitää huomioida?

Kause: - Teen kerralla 21 viikon listan. Se on kova rutistus, mutta olemme todenneet käytännön toimivaksi. Huomioon pitää ottaa todella monta asiaa: moni­puolisuus, erikoisruoka­valiot, raaka-aineiden hinnat, mahdollisimman pieni hävikki, uunien kapasiteetti ja niin edelleen.

– Listamme on muotoutunut siten, että tiistai on jauhelihapäivä, keskiviikkona tarjotaan kalaa, torstaina ehdottomasti hernekeittoa ja pannukakkua ja perjantaina virittäydytään jo viikonloppuun.

Helander: - Mietimme tarkasti asiakaskuntaamme; lounastajista noin 70 prosenttia on miehiä. Tarjoamme kotiruokaa, joka on höystetty omalla tvistillä. Pöydästä pitää löytyä jokaiselle jotakin erikoisruoka­valiot ja ravitsemussuositukset huomioiden. Myös vuodenaika vaikuttaa.

Jokinen: - Käytämme 8-10 viikon kiertävää listaa. Lounaalta löytyy aina keittoa, kasvis- ja salaattivaihtoehto sekä kaksi lämmintä ruokaa.

Onko nykyisin mietittävä entistä enemmän ihmisten halua syödä kevyesti ja terveellisesti?

Kause: - Tämä näkyy jonkun verran. Valtaosa asiakkaista valitsee koko lounaan, pelkän salaattipöydän ehkä pari ihmistä päivässä. Asiakkaan valintaa helpottaakseni merkitsen nykyisin lounaslistan kasvisruokavaihtoehdon vihreällä.

Helander: - Meille ei tulla varta vasten syömään kasvisruokaa. Valmistamme kasvisannoksen pyydettäessä. Sellaiselle on menekkiä pari kertaa kuukaudessa.

Jokinen: - Trendi näkyy meilläkin jonkin verran. Olemme esimerkiksi lisänneet salaattipöydän antimia. Kasvisruokavaihtoehdon valitsee päivittäin noin 15-20 asiakasta.

Minkä lounasruuan menekki on aina taattua?

Kause: - Itse tehtyjen lihapullien. Lounastajien mielestä lihapullapäivä voisi olla aina. Myös hernekeittoa menee paljon.

Helander: - Asiakkaamme pitävät kiusauksista, jauheliha- ja kanaruuista. Lisäksi possu- ja paistiruuat ovat suosittuja.

Jokinen: - Mainita pitää ainakin paistettu lohi, kylmäsavulohiohukaiset ja Palovartijan pata, jossa on naudanlihaa, paistettua sipulia, chilikastiketta ja mausteita.

Millainen on hyvä salaattipöytä?

Kause: - Siitä pitää löytyä useita värejä ja monia komponentteja: vihersalaatin lisäksi marinoituja kasviksia, jotakin hedelmää, kuivattua tai paahdettua sipulia, pasta-, riisi- tai moniviljapohja sekä joku ruokaisa elementti kuten liha, kana tai kala. Salaattikastikkeiden lisäksi tarjolle laitetaan öljyä ja balsamicoa.

Helander: - Perustana on viherpohja. Meillä salaattipöydän osioita on seitsemän, joita vaihtelemme. Aineksista saa halutessaan koottua kasvisannoksen. Ruoka-aineallergiat pitää huomioida.

Jokinen: - Se rakentuu kauden raaka-aineista. Yhden salaatin on hyvä olla niin sanottu sekoitettu versio, jossa on mukana esimerkiksi juustoa, kalaa tai lihaa.

Onko leivän menekki vähentynyt?

Kause: - Päinvastoin, taikinamäärämme vain kasvavat. Perunarieska, saaristolaisleipä ja vaalea vuokaleipä tekevät kauppansa.

Helander: - Ei. Leivomme ajoittain itse. Lämpimän leivän tai jälkiruokana tarjottavan pullavanukkaan tuoksu saa unohtamaan karppauksen.

Jokinen: - Tällä hetkellä ei millään lailla. Keväällä ja kesällä leipää menee vähemmän.

Miten lounaslautanen olisi järkevää täyttää, jotta ruuan jälkeen ei iske väsymys?

Kause: - Lihan määrää on hyvä vähentää. Koostumus paranee, kun lautasella on mahdollisimman montaa väriä. Ensiksi siis lautaselle vihanneksia ja juureksia, sitten perunaa, pastaa tai riisiä ja viimeisenä niin sanottu pääruoka.

Helander: - Lautasmalli on tietysti paras vaihtoehto, ja noutopöydästämme voi valita sen mukaisesti. Asiakas tekee kuitenkin aina oman päätöksensä. Sitäkin kuulee, että lounaspöydästämme lähdetään hieman liikaa herkkuruokaa nauttineena...

Jokinen: - Kannattaa noudattaa suositusten mukaista lautasmallia.

Nauttiiko suomalainen aina lounaan päälle kahvit?

Kause: - Kyllä. Vaihtoehtona on tietysti myös jälkiruoka.

Helander: - Aina. Jälkiruoka voi jäädä väliin, mutta kahvia pitää saada.

Jokinen: - Kyllä, asia on pääsääntöisesti näin.

Kuinka paljon käytätte kotimaisia raaka-aineita ja paljonko laitatte painoa lähiruualle?

Kause: - Niin paljon kuin on mahdollista. Käytämme kotimaista lihaa. Perunat, kasvikset ja juurekset tulevat pääsääntöisesti Pälkäneeltä. Laajamittainen lähiruuan suosiminen on muun muassa kuljetusten ja saatavuuden kannalta melko hankalaa.

Helander: - Raaka-aineemme ovat kotimaisia. Saatavuuden takia voi joskus olla poikkeuksia. Voimme silloin tällöin, tosin harvoin, ottaa valikoimaan esimerkiksi lähialueen glögiä tai pienpanimon olutta.

– Lähiruuan käyttö on helpompaa à la carte -ravintoloissa, joissa annoskoot ovat vakioita ja menekki tiedossa. Kylmäketjun pitävyys on yksi haaste. Tilanne ehkä muuttuu, mutta jos lähiruuan tuotanto teollistuu, katoaako siitä lähiruuan idea.

Jokinen: - Niin paljon kuin pystymme. Toiveena olisi käyttää enemmänkin. Esteenä on muun muassa hinta. Kangasalta saamme esimerkiksi hapankaalia, juureksia, kasviksia, perunoita ja joskus myös kalaa.

Lounaskievarin ja Kahvila Wanhat autot löydät myös Kauppaympyrästä!

Uutisvirta
Lounaslautasen voi koota monella tavalla, mutta päälle juodaan aina kahvit
Uutiset, 19.10.2017 - 10:37, lukukerrat: 231

Julkaistu Kangasalan Sanomissa 18.10.2017/ Sari Eerolainen

Lisää kasviksia, kalaa ja vaaleaa lihaa. Vähemmän punaista lihaa, sokeria ja suolaa. Tämän on yleinen ohje, joka on nyt kirjattu myös valtakunnalliseen kouluruokasuositukseen.

Nuoret kulkevat kohti terveellisempiä valintoja, mutta millaisia lounassyöjiä me aikuiset olemme. Lounaskievarin Pia Kause, Wanhojen Autojen Vesa Helander ja Tilisanssin Riikka Jokinen kertovat.

Suoramalla sijaitsevassa Lounaskievarissa käy paljon työmiehiä, yritysten henkilökuntaa ja eläkeläisiä. Naisasiakkaiden määrä on lisääntynyt.

Keskustan Tilisanssin asiakaskuntaan kuuluvat muun muassa talon asukkaat, työssäkäyvät, eläkeläiset ja lapsi­perheet.

Kahvila Wanhat Autot palvelee Auto- ja tieliikenne­museo Mobilian tiloissa. Lounasruokailijoina on esimerkiksi talon omaa henkilökuntaa, kokousvieraita, eläkeläisiä, rakennus- ja kuljetusalan työn­tekijöi­tä. Viikonloppuisin lounaalla käy lapsi­perheitä.

Miten lounaslista rakennetaan, mitä asioita pitää huomioida?

Kause: - Teen kerralla 21 viikon listan. Se on kova rutistus, mutta olemme todenneet käytännön toimivaksi. Huomioon pitää ottaa todella monta asiaa: moni­puolisuus, erikoisruoka­valiot, raaka-aineiden hinnat, mahdollisimman pieni hävikki, uunien kapasiteetti ja niin edelleen.

– Listamme on muotoutunut siten, että tiistai on jauhelihapäivä, keskiviikkona tarjotaan kalaa, torstaina ehdottomasti hernekeittoa ja pannukakkua ja perjantaina virittäydytään jo viikonloppuun.

Helander: - Mietimme tarkasti asiakaskuntaamme; lounastajista noin 70 prosenttia on miehiä. Tarjoamme kotiruokaa, joka on höystetty omalla tvistillä. Pöydästä pitää löytyä jokaiselle jotakin erikoisruoka­valiot ja ravitsemussuositukset huomioiden. Myös vuodenaika vaikuttaa.

Jokinen: - Käytämme 8-10 viikon kiertävää listaa. Lounaalta löytyy aina keittoa, kasvis- ja salaattivaihtoehto sekä kaksi lämmintä ruokaa.

Onko nykyisin mietittävä entistä enemmän ihmisten halua syödä kevyesti ja terveellisesti?

Kause: - Tämä näkyy jonkun verran. Valtaosa asiakkaista valitsee koko lounaan, pelkän salaattipöydän ehkä pari ihmistä päivässä. Asiakkaan valintaa helpottaakseni merkitsen nykyisin lounaslistan kasvisruokavaihtoehdon vihreällä.

Helander: - Meille ei tulla varta vasten syömään kasvisruokaa. Valmistamme kasvisannoksen pyydettäessä. Sellaiselle on menekkiä pari kertaa kuukaudessa.

Jokinen: - Trendi näkyy meilläkin jonkin verran. Olemme esimerkiksi lisänneet salaattipöydän antimia. Kasvisruokavaihtoehdon valitsee päivittäin noin 15-20 asiakasta.

Minkä lounasruuan menekki on aina taattua?

Kause: - Itse tehtyjen lihapullien. Lounastajien mielestä lihapullapäivä voisi olla aina. Myös hernekeittoa menee paljon.

Helander: - Asiakkaamme pitävät kiusauksista, jauheliha- ja kanaruuista. Lisäksi possu- ja paistiruuat ovat suosittuja.

Jokinen: - Mainita pitää ainakin paistettu lohi, kylmäsavulohiohukaiset ja Palovartijan pata, jossa on naudanlihaa, paistettua sipulia, chilikastiketta ja mausteita.

Millainen on hyvä salaattipöytä?

Kause: - Siitä pitää löytyä useita värejä ja monia komponentteja: vihersalaatin lisäksi marinoituja kasviksia, jotakin hedelmää, kuivattua tai paahdettua sipulia, pasta-, riisi- tai moniviljapohja sekä joku ruokaisa elementti kuten liha, kana tai kala. Salaattikastikkeiden lisäksi tarjolle laitetaan öljyä ja balsamicoa.

Helander: - Perustana on viherpohja. Meillä salaattipöydän osioita on seitsemän, joita vaihtelemme. Aineksista saa halutessaan koottua kasvisannoksen. Ruoka-aineallergiat pitää huomioida.

Jokinen: - Se rakentuu kauden raaka-aineista. Yhden salaatin on hyvä olla niin sanottu sekoitettu versio, jossa on mukana esimerkiksi juustoa, kalaa tai lihaa.

Onko leivän menekki vähentynyt?

Kause: - Päinvastoin, taikinamäärämme vain kasvavat. Perunarieska, saaristolaisleipä ja vaalea vuokaleipä tekevät kauppansa.

Helander: - Ei. Leivomme ajoittain itse. Lämpimän leivän tai jälkiruokana tarjottavan pullavanukkaan tuoksu saa unohtamaan karppauksen.

Jokinen: - Tällä hetkellä ei millään lailla. Keväällä ja kesällä leipää menee vähemmän.

Miten lounaslautanen olisi järkevää täyttää, jotta ruuan jälkeen ei iske väsymys?

Kause: - Lihan määrää on hyvä vähentää. Koostumus paranee, kun lautasella on mahdollisimman montaa väriä. Ensiksi siis lautaselle vihanneksia ja juureksia, sitten perunaa, pastaa tai riisiä ja viimeisenä niin sanottu pääruoka.

Helander: - Lautasmalli on tietysti paras vaihtoehto, ja noutopöydästämme voi valita sen mukaisesti. Asiakas tekee kuitenkin aina oman päätöksensä. Sitäkin kuulee, että lounaspöydästämme lähdetään hieman liikaa herkkuruokaa nauttineena...

Jokinen: - Kannattaa noudattaa suositusten mukaista lautasmallia.

Nauttiiko suomalainen aina lounaan päälle kahvit?

Kause: - Kyllä. Vaihtoehtona on tietysti myös jälkiruoka.

Helander: - Aina. Jälkiruoka voi jäädä väliin, mutta kahvia pitää saada.

Jokinen: - Kyllä, asia on pääsääntöisesti näin.

Kuinka paljon käytätte kotimaisia raaka-aineita ja paljonko laitatte painoa lähiruualle?

Kause: - Niin paljon kuin on mahdollista. Käytämme kotimaista lihaa. Perunat, kasvikset ja juurekset tulevat pääsääntöisesti Pälkäneeltä. Laajamittainen lähiruuan suosiminen on muun muassa kuljetusten ja saatavuuden kannalta melko hankalaa.

Helander: - Raaka-aineemme ovat kotimaisia. Saatavuuden takia voi joskus olla poikkeuksia. Voimme silloin tällöin, tosin harvoin, ottaa valikoimaan esimerkiksi lähialueen glögiä tai pienpanimon olutta.

– Lähiruuan käyttö on helpompaa à la carte -ravintoloissa, joissa annoskoot ovat vakioita ja menekki tiedossa. Kylmäketjun pitävyys on yksi haaste. Tilanne ehkä muuttuu, mutta jos lähiruuan tuotanto teollistuu, katoaako siitä lähiruuan idea.

Jokinen: - Niin paljon kuin pystymme. Toiveena olisi käyttää enemmänkin. Esteenä on muun muassa hinta. Kangasalta saamme esimerkiksi hapankaalia, juureksia, kasviksia, perunoita ja joskus myös kalaa.

Lounaskievarin ja Kahvila Wanhat autot löydät myös Kauppaympyrästä!

Yritysten omat terveiset

Katso yritysten ajankohtaiset tiedotteet täältä!

Tuoretta
Sanataide johdattaa matkalle toiseen maailmaan
Kangasala-Seuralla on ollut toive koota kangasalaiset kirjailijat tekstinäytteineen yksiin kansiin. Toive on nyt toteutunut: Kangasala-Seura julkaiseee teoksen Sanataiteen Kangasala – Matkoja toisiin maailmoihin.
Lue lisää »
Putkirempassa palvelee parhaiten paikallinen
Monelle pelkkä ajatus käyttövesiputkiremontista saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia. Remontti saattaa kuitenkin yllättää iloisesti hinnallaan, kunhan malttaa tutustua eri urakoitsijoiden vaihtoehtoihin.
Lue lisää »
Täydellistä putkiremonttia tavoitellen
Lähes yrittäjäyhdistyksen ikäinen Kangasalan Putkilämpö Oy sai alkunsa neljän putkiasentajan yhteishankkeena vuonna 1952. Työtä oli tarjolla, kun suuret ikäluokat tarvitsivat kouluja ja perheet kaipasivat asuntoja.
Lue lisää »